työturvallisuus betonitöissä

Betoni
Normaalien työmaan työturvallisuustoimenpiteiden lisäksi on muistettava, että betoni voimakkaasti emäksisenä materiaalina (pH 12-13) ärsyttää ihoa. Betonointiin osallistuvien henkilöiden tulee tuntea betonin käsittelyyn ja siirtomenetelmiin liittyvät vaaratekijät ja noudattaa tuoreen betonin turvallista käsittelytapaa, sillä ääritapauksena väärästä käsittelystä voi aiheutua vaarallisia kemiallisia palovammoja, jotka voivat syntyä vaatteiden alla ilman kipuaistimusta.
 

Tuoreen betonin käsittelyssä on käytettävä seuraavia suojavälineitä:

  • suojakypärää (leukahihnalla varustettu)
  • turvalaseja roiskeita vastaan
  • vedenpitäviä suojakäsineitä
  • ihoa suojaavia housuja ja paitaa
  • polvisuojuksia tai vettä läpäisemätöntä mattoa, suojalevyä tai vastaava, jos työskentely edellyttää polvistumista betonivaluun
  • kumisaappaita, joissa on varvassuojaus ja naulaanastumissuojaus.
     
Betonin kuljetus

Ajotien kaltevuus saa olla enintään 10 %, ja talvella ajotien on oltava hiekoitettu. 

Hihnakuljettimien osalta on tarkistettava mahdollisten sähkölinjojen sijainti ja riittävät turvaetäisyydet.
 

Betonin pumppaus
Betonin pumppaukseen sisältyy seuraavia työturvallisuusriskejä ja huomioitavia asioita, jotka on tunnistettava ja joihin tulee varautua:
  • Betonipumpun siirtoputkistoissa on erittäin suuri paine, ja letkun räjähtäessä sinkoutuva betonimassa voi aiheuttaa hengenvaaran, vakavia vammoja sekä omaisuusvahinkoja. 
  • Pumpulla jakelupuomeineen on suuri ulottuvuus, ja sähkölinjojen lähistöllä työskentelyssä on otettava huomioon sähköiskun vaara. 
  • Jos alusta on huonosti kantava tai tukijaloille ei ole tilaa aueta kunnolla, pumppu voi kaatua.
  • Putkilinjan jatkoksien kiinni pysyminen on varmistettava sokkaliitoksella ja varmistusketjulla.
  •  Suoraan puomilla pumpattaessa päätyletkussa ei saa olla metallista jatkopäätä, koska se voi tukoksen sattuessa iskeytyä valua suorittavaan henkilöön.

Betonin toimitukselle ei yleensä ole pakkasrajaa, mutta betonipumppauksen pakkasraja on -15 °C, joka koskee myös hihnakuljetinta. Raja on laitevalmistajien asettama. Tuulisissa paikoissa lämpimämmissäkin asteissa pakkanen voi haitata työskentelyä ja aiheuttaa häiriöitä. Alhainen lämpötila jäädyttää putkistoja, rikkoo kalustoa ja kasvattaa työtapaturmariskiä.

Pumpun pystyttäminen työmaalla edellyttää aina pystytyspöytäkirjan täyttämistä ja riskiarvion tekemistä yhdessä tilaajan kanssa. Ennen pumpun pystyttämistä on tarkistettava ainakin seuraavat asiat: 

  • esteetön näkyvyys koko työalueelle 
  • esteetön pääsy hätäpysäytyspainikkeelle 
  • mahdollisten sähkölinjojen sijainti ja riittävät turvaetäisyydet 
  • pumpun tukijalkojen riittävä avaus
  • maapohjan riittävä kantavuus tukijalkojen alla, lisätuenta aluslevyillä ja puutavaralla (koko vähintään 50x100 mm2
  • maaperän kaltevuus, pystytyspaikan tasaisuus, kaivannon reunat (pumppua ei saa pystyttää liian lähelle kaivannon reunaa)
  • puomin liikuttelemista vaikeuttavat esteet
  • pumppauksen vaara-alueella oleskelevien varoittaminen muun muassa pumpun kaatumisvaarasta tai linjan räjähdysvaarasta (tarpeeton oleskelu pumpun työskentelyalueella, erityisesti puomin alla, on kielletty)
  • letkujen suojaustarve ottaen huomioon ympäristössä liikkuvat ihmiset (erityisesti korjauskohteissa)
  • tarvittaessa pumpun vaara-alueen eristäminen lippusiimalla.
Linjapumppaus

Mikäli mahdollisesta linjan räjähdyksestä aiheutuu henkilövaaraa tai vahinkoa ympäristölle, linja on suojattava esimerkiksi sidotulla pressulla. Ensisijainen toimenpide on kuitenkin ohjata jalankulkijat aina käyttämään vaihtoehtoista reittiä, jossa vaaraa ei ole.

Vaikka pumpun kumiletkut ovat teräsvahvisteisia, ne kuluvat käytössä ja ulkoiset vauriot lisäävät letkujen rikkoutumisvaaraa. Erityisesti letkujen yli ajaminen työkoneilla vahingoittaa letkujen kudoksia. Tällöin nopea paineen nousu letkun tukkeutuessa saattaa aiheuttaa räjähdyksen, joka voi olla lähellä työskenteleville hengenvaarallinen.

Pumppulinjan vähimmäiskoot

Betonin valinnassa lähtökohtana on, että rakenteelle asetetut vaatimukset määrittelevät betonin perusominaisuudet, joiden perusteella määräytyy pumppulinjan vähimmäiskoko.  Alla olevassa taulukossa esitetään pumppauslinjojen vähimmäiskoot yleisimmille betonilaaduille. Taulukon käytössä on otettava huomioon, että

  • putkikokoja voi joutua tapauskohtaisesti kasvattamaan
  • liian pienten linjaläpimittojen käyttö lisää työturvallisuusriskin ohella laatuongelmia, koska joudutaan käyttämään kutistuvampaa ja herkemmin halkeilevaa betonilaatua
  • sauma-, juotos- ja valuharkkobetoneissa voidaan poikkeuksellisesti harkita 50 mm (2") linjaa lyhyillä linjapituuksilla, mutta tällöin pitää erityisesti varautua linjan räjähtämisriskiin ja betonin halkeiluriskiin.
     

Taulukko: Betonin pumppauslinjan sisähalkaisijan sallitut minimikoot (Betoniteollisuus ry työturvallisuustiedote 20.6.2016).

 
Betonipumpun kuormittaminen

Betonipumpun puomi on mitoitettu ainoastaan putkiston betonin painolle sekä pumppauksesta johtuville kuormituksille, eikä puomia saa käyttää mihinkään rakennustarvikkeiden tai taakkojen nostoihin.

Käytettäessä yli 5 m:n pituisia valuputkia puomin pääteletkun päässä on työmaalla oltava nosturi kannattelemassa valuputkea.
 

sähkölinjat

Sähkölinjojen osalta tulee 

  • selvittää ilmajohtojen vaarat ennen varsinaisen työn aloittamista
  • suunnitella kuljetusreitit etukäteen ja merkitä vaaranpaikat selkeästi
  • kertoa koneiden kuljettajille ilmajohtojen olemassaolosta ja niiden sijainnista ennen työn aloittamista
  • pyytää sähkölaitosta kytkemään ilmajohdot jännitteettömäksi, kun töitä joudutaan tekemään johtojen lähellä
  • noudattaa pumpun pystytyspaikan turvaetäisyyksiä, jos jännitteettömäksi kytkeminen ei ole mahdollista
  • varmistaa, ettei minkään koneen, taakan tai kuorman osa alita varoetäisyyksiä 
  • ottaa varman päälle ja pitää etäisyys mahdollisimman suurena etäisyyden vaikeasta arvioinnista johtuen 
  • huomioida, että sähköturvallisuuteen perustuvat minimietäisyydet riippuvat johtimen jännitteen suuruudesta.

Sähkölinjojen havaitsemista vaikeuttavat 

  • heikko valaistus
  • auringon häikäisy
  • sade, sumu 
  • etäisyyden arvioinnin vaikeus.

Ilmassa kulkeviin sähköjohtoihin tulee käyttää taulukossa 8.6.3 esitettyjä turvaetäisyyksiä, jotka ovat ehdottomia vähimmäisetäisyyksiä. Mikään koneen, kuorman tai taakan osa ei saa vahingossakaan mennä tätä lähemmäksi johtoa. Koska etäisyyden arviointi on vaikeaa, on syytä pysyä reilusti kauempana kuin silmämääräisesti arvioitu etäisyys edellytäisi.

Lue muottityön turvallisuudesta

työmaan työTurvallisuus toimenpiteet

Rakennustyömaan hyvä turvallisuusjohtaminen edellyttää riskien ja työmaan vaarojen tunnistamista, analysoimista ja hallitsemista. Olosuhteet, työntekijät ja työmenetelmät vaihtuvat koko ajan hankkeen edetessä. Työturvallisuuslaki velvoittaa jokaisen työnantajan selvittämään ja tunnistamaan työhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät. Näitä voidaan ehkäistä riskien järjestelmällisellä arvioinnilla ja huolellisella turvallisuussuunnittelulla.

Työn turvallisuuden ylläpito on jatkuva prosessi, jonka perusasiat tehdään rakennushankkeen suunnittelussa. Turvallisuuden ylläpito koostuu

  • rakennushankkeen turvallisuussuunnittelusta
  • tiedonkulun varmistamisesta; työhön opastamisesta ja perehdyttämisestä
  • yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa hankkeen eri osapuolten välillä.

Betonitöissä riskien arviointi on erityisen tarpeellista nopeasti muuttuvan ja vaarallisen työympäristön takia. Ensiarvoisen tärkeää on, että riskien arviointien tulokset ja turvallisuussuunnitelmat saatetaan myös työntekijöiden tietoon työhön perehdytyksen ja aloituspalaverien yhteydessä. Työn aikana seurataan suunnitelmien toteutumista ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. 

 

yhteistoiminta

Rakennushankkeen turvallinen toteuttaminen edellyttää usean tahon keskinäistä yhteistyötä. Työturvallisuuteen liittyvissä asioissa yhteistoimintaan osallisia ovat kukin työnantaja ja näiden työntekijät, itsenäiset työnsuorittajat, rakennushankkeen päätoteuttaja ja rakennuttaja tai rakennuttajaa edustava turvallisuuskoordinaattori. Eri työnantajat ja itsenäiset työnsuorittajat eli urakoitsijat ovat myös eritasoisissa sopimussuhteissa toisiinsa, minkä lisäksi he toimivat rinnakkain ilman keskinäistä sopimussuhdetta.

Yhteistoimintaverkosto, jonka tulee toimia yhteistyössä rakennushankkeessa, on monikerroksinen ja moniulotteinen. Yhteistoimintaa tapahtuu ainakin seuraavien osapuolten välillä:

  • rakennuttaja (rakennushankkeeseen ryhtyvä)
  • pääsuunnittelija
  • päätoteuttaja
  • urakoitsija
  • itsenäinen työnsuorittaja
  • työntekijä.

Näistä päätoteuttaja on yhteistoiminnassa kaikkien edellä mainittujen osapuolten kanssa.

Rakennushankkeessa on useita eri osapuolia ja kukin vastaa omalta osaltaan hankkeen turvallisesta toteutuksesta.

Rakennushankkeen osapuolten välisestä yhteistoiminnasta vastaavat

  • turvallisuuskoordinaattori (rakennuttaja)
  • työsuojelupäällikkö (urakointi)
  • työsuojeluvaltuutettu (työntekijät)

 

Rakentamisen osapuolten työturvallisuusvastuut

rakennuttaja eli Rakennushankkeeseen ryhtyvä

Rakennuttaja on yleensä taho, jonka toimeksiannosta rakennustyö toteutetaan. Rakennuttaja on henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen. Ellei hankkeelle ole osoitettavissa rakennuttajaa, rakennuttajalle asetetuista velvoitteista huolehtii rakennustyön tilaaja.

Rakennuttaja luo edellytykset turvalliselle työskentelylle, hankkii ja jakaa tietoa, organisoi, ohjaa ja valvoo turvallisuustehtävien hoitamista.

Rakennuttaja

valitsee

  • suunnittelijat
  • päätoteuttajan
  • eräissä toteutusmuodoissa kaikki urakoitsijat tai osan urakoitsijoista

huolehtii

  • turvallisuuskoordinaattorin nimeämisestä
  • työn tekemisen turvallisuuden ottamisesta huomioon suunnittelun kaikissa vaiheissa
  • yksittäisinä ja peräkkäisinä osaurakoina työtä toteutettaessa päätoteuttajan tehtävistä

toimittaa

  • tarvittaessa lähtötiedot suunnittelulle
  • turvallisuusasiakirjan, turvallisuusäännöt ja menettelyohjeet urakkalaskennan pohjaksi

osallistuu

  • työmaakokouksiin (turvallisuuskoordinaattori).

Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan nimeämä yhteistoimintahenkilö ja vastuullinen edustaja rakennushankkeessa. Hänen tehtävänään on huolehtia, että rakennuttajalle yksittäisessä rakennushankkeessa säädetyt turvallisuusvelvoitteet tulevat hoidetuksi.

 

Pääsuunnittelija

Pääsuunnittelijan tehtävänä on vastata rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja huolehtia siitä, että rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää rakentamisen turvalliselle toteutuksen asetetut turvallisuusvaatimukset.


Päätoteuttaja

Päätoteuttaja on rakennuttajan nimeämä pääurakoitsija tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai sellaisen puuttuessa rakennuttaja. Päätoteuttaja ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Päätoteuttajan velvollisuutena on vastata organisoinnista, tiedon jakamisesta ja turvallisuusasioiden seurannasta koko hankkeen ajan. Päätoteuttaja suunnittelee töiden tekemisen ja rakennustyömaa-alueen käytön ennen rakennustöiden aloittamista siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville.

Päätoteuttaja

valitsee

  • pätevät ja asiansa hoitavat aliurakoitsijat
  • turvalliset työmenetelmät

nimittää

  • vastuuhenkilön

huolehtii

  • työmaan turvallisuussuunnittelusta (turvallisuusasiakirja)
  • eri osapuolten toimintojen yhteensovittamisesta (työmaan turvallisuussäännöt)
  • yhteistoiminnan ja tiedostustoiminnan järjestämisestä urakoitsijoiden kesken (yleisjohto)
  • työpaikan vaaratekijöiden tiedottamisesta urakoitsijoille ja näiden työntekijöille
  • työmaan yleisistä olosuhteista ja työvaiheiden ajoituksesta siten, että työtä voidaan tehdä turvallisesti (yleisjohto)
  • työtelineen rakenne- ja käyttösuunnitelman laatijan riittävästä pätevyydestä
  • elementtien asennussuunnitelmista kirjallisina työmaalle
  • koneiden ja laitteiden tarkastusohjeiden antamisesta.

Työsuojelupäällikkö on urakoitsijatahon nimeämä yhteistoimintahenkilö. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja yrityksen johtoa tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa.

 

Työmaan johto

Työmaan johto suunnittelee työmaan toiminnan, luo toimintaedellytykset urakoitsijoiden toiminnalle ja valvoo työn toteutusta.
 

Urakoitsija

Urakoitsija suunnittelee työnteon turvalliseksi ja määrätyiltä osin hyväksyttää laatimansa työsuunnitelman rakennuttajalla ja rakenne- tai muottisuunnittelijalla. Urakoitsija noudattaa päätoteuttajan suunnitelmia ja ohjeita sekä valvoo työn turvallista toteuttamista työmaalla. Urakoitsijan vastuulla on perehdyttää työntekijänsä työmaahan ja tarjota turvalliset työolosuhteet ja suojavälineet jokaiselle työntekijälleen.
 

Itsenäinen työnsuorittaja

Itsenäinen työnsuorittaja on työmaalla urakkatyötä, alihankintatyötä tai muuta vastaavaa työtä tekevä henkilö. Itsenäisellä työnsuorittajalla on työnsuoritusta koskeva erillinen sopimus, ei kuitenkaan työsopimus. Itsenäisellä työnsuorittajalla ei ole työmaalla palveluksessaan työntekijöitä.
 

Työntekijä

Työntekijän on saamansa opastuksen ja työnantajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti työssään huolehdittava omasta sekä muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijöillä on oikeus sekä velvollisuus työskennellä turvallisesti. Työturvallisuus on jokaisen työntekijän asia ja jokainen voi vaikuttaa työpaikkansa työturvallisuuteen omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään. Ennen työn aloitusta tehdään työkohtainen riskien ja turvallisuuden arviointi. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muille työntekijöille. Tästä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmin kuin työn turvallisuuden ja terveyden kannalta on välttämätöntä.

Työsuojeluvaltuutettu on työsuojelun valvontalain mukaan työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö, joka edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja yhteydenpidossa työsuojeluviranomaisiin.

 

Rakennesuunnittelija

Rakennesuunnittelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että rakenteiden, rakenneosien tai järjestelmien suunnitelmat täyttävät rakentamisen toteutuksen edellyttämällä tavalla niille asetetut rakenne- ja työturvallisuusvaatimukset.

Työturvallisuusasioissa keskeisin suunnittelija on rakennesuunnittelija.


Muottisuunnittelija

Muottisuunnittelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että muottisuunnitelmat täyttävät niille asetetut suunnitteluohjeet ja määräykset sekä tarvittaessa suunnitella yhteistyössä työmaan johdon kanssa työ niin, että se täyttää muottityölle asetetut työturvallisuusmääräykset sekä tuottaa tarvittavat suunnitelmat urakoitsijan käyttöön.


Muottitoimittaja

Muottitoimittaja toimittaa muottikaluston, siihen kuuluvat turvallisuusvarusteet ja käyttöohjeet sekä laatii yhteistyössä työmaan johdon kanssa muottityösuunnitelmat.
 

Työnantaja

Työnantaja vastaa työpaikan turvallisuudesta suunnittelemalla, valitsemalla, mitoittamalla ja toteuttamalla toimenpiteet työolosuhteiden sekä turvallisuuden takaamiseksi ja parantamiseksi. Työnantaja on osaltaan vastuussa turvallisuusriskien arvioinnista ja suunnittelusta sekä työntekijöiden informoinnista näissä asioissa. Työnantaja vastaa työntekijöiden riittävästä ammattitaidosta, työhönopastuksesta ja -ohjauksesta, suojainten hankinnoista, työmenetelmien turvallisuudesta sekä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta. Työnantajan on huolehdittava myös työmaalla tehtävistä määräaikaistarkastuksista ja -huolloista. 

Työturvallisuuden juridinen vastuu on aina esimiehellä. Laki määrää rangaistuksen uhalla selvittämään työpaikan vaarat ja kehittämään turvallisuutta sekä valvoa ja opastaa työturvallisuusasioissa.

Työnantaja

nimittää

  • vastuunalaisen henkilön

huolehtii

  • omien työntekijöiden ja työn vaikutuspiirissä olevien työturvallisuudesta
  • yhteistoiminnan toteuttamisesta omien työntekijöidensä kanssa
  • oman työnsä vaikutusten ilmoittamisesta muille urakoitsijoille.

 

 

Turvallisuussuunnittelu

Turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on rakennuttajan tekemä turvallisuusasiakirja ja hankkeen riskienarviointi, joka tehdään ennen työmaan aloittamista. Turvallisuusasiakirjaa päivitetään ja täydennetään rakennustyön etenemisen mukaan.

Työmaalle laaditaan työmaasuunnitelma, jonka avulla kaikki toimijat voidaan perehdyttää työmaahan. Vaarallisista töistä tehdään erillissuunnitelmat, jotka perustuvat työvaihekohtaisille riskienarvioinneille. Erillissuunnitelmia ovat ainakin

  • putoamissuojaussuunnitelmat
  • telinesuunnitelmat
  • nosto- ja siirtosuunnitelmat
  • sähkö- ja valaistussuunnitelmat
  • kaivantojen tuentasuunnitelmat
  • palontorjuntasuunnitelma 
  • ensiapusuunnitelma.

Työturvallisuuslaki edellyttää kaikilta työnantajilta työpaikalla esiintyvien vaara- ja haittatekijöiden selvittämistä ja niiden merkityksen arviointia. Vaarojen arviointi on osa riskien hallintaa. Turvallisuussuunnittelu on ketju, johon työmaan eri osapuolet osallistuvat.

Rakennushankkeen turvallisuussuunnittelu ja suunnitelmien tekijät rakentamisen eri vaiheissa. 

Ennaltaehkäisy ja oppiminen on oleellista työtapaturmien vähentämisessä. Tavoitteena tulee olla, että tapaturmia ei satu ollenkaan (Nolla tapaturmaa tavoite) ja kaikki tapaturmat on ennakoivalla toiminnalla estettävissä.

Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tulee raportoida ja tutkia. Vahinkoihin ja läheltä piti -tilanteisiin johtaneet syyt tulee selvittää sekä löytää tarkoituksenmukaiset toimenpiteet vastaavien vahinkojen estämiseksi vastaisuudessa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä rakennushankkeen eri osapuolten välillä.
 

Tiedonkulku

Työturvallisuuteen ja tiedonkulkuun liittyviä järjestelmiä ja toimintoja ovat

  • henkilötunniste
  • kulkulupa
  • perehdyttäminen
  • työhön opastus.
Henkilötunniste

Kaikilla rakennustyömaalla liikkuvilla henkilöillä on oltava näkyvillä kuvallinen henkilökortti. Lain mukaan tunnisteesta on löydyttävä vähintäänkin asianomaisen henkilön nimi ja kuva sekä hänen työnantajansa nimi ja Y-tunnus tai tunnisteesta tulee ilmetä, että henkilö on itsenäinen työnsuorittaja.

Kulkulupa

Kulkuluvan eli luvan liikkua työmaalla antaa aina työmaan vastaava työnjohtaja. Rakennusteollisuus RT ry edellyttää jäsenyrityksiltään kulkulupien käyttöä. Henkilökohtainen kulkulupa varmistaa, että työmaan johto tietää, ketkä työmaalla työskentelevät ja liikkuvat.

Kulkulupa muun muassa parantaa työmaan yhteistoimintaa ja helpottaa työsuojelutehtävien hallintaa. Lähtökohtana on, että kulkulupa myönnetään vasta, kun työntekijä on perehdytetty työmaahan.

Henkilötunniste ei ole kulkulupa. Kulkulupa ja henkilötunniste voidaan kuitenkin yhdistää samaan korttiin.

Perehdyttäminen

Perehdyttämisellä tarkoitetaan työntekijän saamaa opastusta ennen itsenäisen työskentelyn aloittamista työmaalla. Perehdyttämisessä on olennaista oppia työmaakohtaiset erityisominaisuudet ja turvallisuusohjeet. Perehdyttäminen ja turvallisuuskoulutus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Jokainen työmaalle tulija perehdytetään joko päätoteuttajan tai päätoteuttajan määräämän tahon toimesta.

Työhön opastus

Työhön opastus on ennen työn aloitusta sekä työn aikana annettavaa opetusta ja ohjausta.

Ohjeistusta työhön opastukseen ja rakennustyömaan työturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin löytyy mm. Ratu KI-6032; Raturva - rakennustöiden ja -koneiden turvallisuusohjeet  -julkaisuista. Ohjeisto sisältää työnjohdolle ja työntekijöille suunnattua turvallisuustietoa työlajikohtaisesti. Sisältö käsittää yleisimpien rakennustöiden kuten muottityöt ja rakennuskoneiden turvallisuusohjeet.

Työmaahan perehdyttämisen sisältö vähintään:

  • lakisääteinen perehdyttäminen
  • työmaan erityispiirteet

Aineistoa edellä esitettyihin asioihin mm. tarkistuslistoja ja lomakkeita on saatavilla Työturvallisuuskeskus ry:n kotisivuilta 

 

Työmaa-alue

Työmaajärjestelyt

Rakennushankkeen päätoteuttajan on huolehdittava työmaan yleisestä työmaajärjestyksestä ja työmaan siisteydestä. Tavaroiden ja materiaalien (kuten muottien, raudoitteiden, elementtien ja betonin) kuljetusten, varastoinnin ja asennuksen kannalta päätoteuttajan vastuulla ovat työmaan ajotiet, purku-, lastaus- ja varastointipaikat sekä nostopaikat. Näiden tulee olla kantavuudeltaan ja leveydeltään työmaalla käytettävän kaluston vaatimusten mukaisia. Päätoteuttajan on osoitettava nostopaikat, joissa maaperän kantavuus on riittävä nostokoneille. Maaperän kantavuuteen mm. nostureiden ja varastojen alla tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun routa alkaa sulaa tai kuormitukset muuttuvat.

Työmaa-alueen käyttö esitetään työmaan aluesuunnitelmassa. Aluesuunnitelma on koko rakennushankkeen toteutuksen ajan etenevä ja muuttuva suunnitelma työmaa-alueen käytöstä. Työmaan aluesuunnitelma välittää tietoa työmaan sisäisistä ja ulkoisista logistiikkajärjestelyistä sekä työ- ja turvallisuusjärjestelyistä kaikille hankkeessa toimiville. Aluesuunnitelmassa esitetään mm. työmaa-alueen rajat, liikenneväylät ja kulkutiet sekä jätehuoltojärjestelyt, purku-, lastaus- ja varastoalueet, työmaan suojaukset, työmaan yhteiset nosto- ja siirtojärjestelyt, rakennukset, työtilat sekä VVST- ja sammutusjärjestelmät.

Huolellisesti laaditun työmaan aluesuunnitelman avulla voidaan työmaatoimintojen turvallisuutta lisätä merkittävästi.

Rakennustyömaan siisteys ja järjestys on osa turvallista työympäristöä. Tämä tarkoittaa:

  • kaluston ja rakennustarvikkeiden oikeaa varastointia oikeaan paikkaan
  • kaluston ja rakennustarvikkeiden suojausta lumelta ja sateelta
  • kulku- ja ajoteiden suunnittelua turvalliseksi sekä niiden asianmukaista kunnossapitoa
  • rakennus- ja purkujätteen sekä pakkausmateriaalin lajittelua ja keräämistä sekä siirtämistä työmaan aluesuunnitelmassa esitettyihin paikkoihin sekä
  • käsityökoneista ja työkaluista huolehtimista ja niiden asiallista säilyttämistä työn jälkeen.

Jokaisen työntekijän vastuulla on työmaan järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen.