betonin pumppaus

Betonin siirtotavoista pumppaus on yleisin. Nykyisin Suomessa pumpataan yli 80 % toimitetusta valmisbetonista. Pumppaukseen on käytettävissä lukuisia eri pumpputyyppejä ja menetelmiä sekä näihin liittyviä lisälaitteita, joita ovat muun muassa

Pumppauskaluston teho- ja kokoluokka valitaan muun muassa:

  • betonointinopeuden
  • pumppausetäisyyden sekä
  • betonin kiviaineksen suurimman raekoon mukaan.

Jos kiviaineksen suurinta raekokoa pienennetään heikkolaatuisen pumppauskaluston, pienen linjakoon tai muun syyn takia, betonirakenteen laatu ja säilyvyysominaisuudet heikkenevät muun muassa betonin kuivumiskutistuman kasvun ja siitä aiheutuvan halkeilun vuoksi.

Pumpattavaa betonia toimitetaan yleisimmissä rakennustyömailla käytettävissä notkeusluokissa, mutta jäykkiä massoja tai kevytsorabetonia ei voida siirtää pumppaamalla. Lisäksi suuri betonin ilmamäärä heikentää pumpattavuutta.

Pienissä valuissa betonimäärää arvioitaessa on muistettava, että pumpun vastaanottosuppiloon jää noin 0,3…0,4 m3 betonia, jota ei pystytä pumppaamaan valukohteeseen. Suurissa autobetonipumpuissa määrä on tätä jonkun verran suurempi.

Betonipumppauksen pakkasraja on -15 °C. Raja on laitevalmistajien asettama. Tuulisissa paikoissa lämpimämmissäkin asteissa pakkanen voi haitata työskentelyä ja aiheuttaa häiriöitä. Alhainen lämpötila jäädyttää putkistoja, rikkoo kalustoa ja kasvattaa
työtapaturmariskiä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Betonin pumppausta käytettäessä on betonia tilattaessa mainittava betonin siirrosta pumppaamalla sekä erityisesti linjapumppauksesta ja linjan suunnitellusta pituudesta, sillä pumpattava betonimassa pitää olla tätä varten oikein suhteitettu.

Massassa on oltava riittävästi sementtipastaa eli sementin, veden ja hienojakoisen kiviaineksen muodostamaa seosta voiteluaineena, jotta betonimassa olisi pumpattavaa ja pumppaus sujuisi ilman häiriöitä. 

Isoissa ja/tai vaativissa pumppauksissa on syytä pitää aloituskokous tai vähintään pyytää pumppausurakoitsijaa tekemään valukohteessa työmaakatselmus ja pumppaussuunnitelma ennen valua.

Mahdollisten häiriöiden ja laiterikkojen haittavaikutuksia voidaan vähentää varapumppujärjestelyillä, jotka tulee sopia hyvissä ajoin ennakkoon.

Pumppauksessa noudatetaan Betonipumppauksen yleisiä toimitusehtoja (2014/11 Rakennustuoteteollisuus RTT ry)

Betonin pumppaukseen sisältyy työturvallisuusriskejä ja huomioitavia asioita, jotka on tunnistettava ja joihin tulee varautua.

Pumpun pystyttäminen työmaalla edellyttää aina pystytyspöytäkirjan täyttämistä ja riskiarvion tekemistä yhdessä tilaajan kanssa.

LUE LISÄÄ PUMPPAUKSEN TURVALLISUUSSEIKOISTA.
PUMPPULINJAN VÄHIMMÄISKOOT

 

Pumpputyypit ja niihin liittyvät lisälaitteet

autobetonipumppu

Autobetonipumpussa pumppuyksikkö ja jakelupuomi on asennettu kuorma-auton alustalle.

Autobetonipumppu soveltuu kaikenlaisten rakenteiden betonointiin. Autobetonipumpun suosio on lisääntynyt nopeasti, koska sillä voidaan siirtää betonia nopeasti suuria määriä ja pitkiä matkoja niin vaaka- kuin pystysuuntaan. 

Pumppaamalla erikseen rakennettavaa putkilinjaa pitkin betoni voidaan siirtää vaikeasti tavoitettaviin kohteisiin esimerkiksi korjausrakennuskohteissa. Pitkällä puomilla varustettu autobetonipumppu soveltuu hyvin esimerkiksi isoihin siltakohteisiin ja holveihin, mutta se vaatii paljon tilaa ympärilleen eikä siten sovellu esimerkiksi elementtien saumavaluihin. Pienemmät niin sanotut hallikoneet puolestaan sopivat tunneleihin ja hallivaluihin. Parhaiten näihin kohteisiin soveltuu teleskooppipuomilla varustettu hallikone, jonka suurin vaakaulottuvuus on 27…31 m riippuen teleskoopin asennosta.

Autobetonipumppujen pumppaustehot ovat 20…160 m3/h, mutta käytännössä tehokkaimmillakin koneilla valuteho on parhaimmillaan noin 50…60 m3/h. Jos valutehoa halutaan lisätä, samanaikaisesti voidaan käyttää useaa pumppua ja betonia voidaan toimittaa useammalta tehtaalta. Valutehon lisäämisessä tulee muistaa lisätä vastaavasti myös betonin tiivistyskalustoa.

Autobetonipumppujen puomin ulottuvuus riippuu pumpputyypistä ollen vaakasuunnassa 17…51 m ja pystysuunnassa 21…55m.

Erikokoisten autobetonipumppujen saatavuus vaihtelee suuresti eri paikkakunnilla.

 

Työmaalla huomioitava

Autobetonipumput ovat raskaita ajoneuvoja, jotka vaativat hyvät ja kantavat ajotiet sekä pystytyspaikalla leveyssuunnassa riittävästi tilaa tukijalkojen levittämiseksi. Tukijalkojen alla tulee olla riittävän tukeva maapohja pumpun kaatumisen estämiseksi. Työturvallisuuden varmistamiseksi tukijalkojen käyttö täysimääräisesti avattuna on pakollista. Sisätiloissa on otettava huomioon myös puomin avaamisen vaatima tila korkeussuunnassa.

Autobetonipumpun ajoteitä ja pystytyspaikkaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon seuraavat painot ja tilavuusvaatimukset:

  • Auton kokonaispaino on noin 26…45 tonnia.
  • Auton korkeus on noin 4…4,2 m.
  • Auton pituus on noin 10…15 m.
  • Puomin avaaminen vaatii vapaata korkeutta noin 5,7…12 m.
  • Vaadittava vapaa tila leveyssuunnassa etutukijalkojen kohdalla on noin 6…12 m.
  • Vaadittava vapaa tila leveyssuunnassa takatukijalkojen kohdalla on noin 5,5…12,5 m.
  • Etu- ja takatukijalkojen välinen etäisyys (tukijalkojen kärjistä) on noin 6,5…12 m.
  • Maksimipistekuorma yhden etutukijalan alla on noin 17…40 tonnia.
  • Maksimipistekuorma yhden takatukijalan alla on noin 16…40 tonnia.


 

 

kuljetuspumppuauto

Kuljetuspumppuautoja kutsutaan käytännössä myös pumeiksi tai valureiksi. Autoon on pumpun lisäksi asennettu pyörintäsäiliö, joten se pystyy sekä kuljettamaan betonikuorman että pumppaamaan sen työmaalla.

Kuljetuspumppuauton betonin kuljetuskapasiteetti on normaalisti 3…6 m3 ja puomin ulottuvuus vaakasuunnassa 11…25 m ja pystysuunnassa 16…29 m. Käytännön valuteho on 10…40 m3/h kohteesta riippuen.

Kuljetuspumppuauto on hyvä vaihtoehto pienissä 1…2 kuorman valuissa erityisesti, jos sen oma kuorma riittää valun suorittamiseen. Kuljetuspumppuautoon voidaan yleensä myös purkaa lisäkuormia tavallisella pyörintäsäiliöautolla. Laite soveltuu hyvin ahtaisiin valukohteisiin kuten esimerkiksi lattiavaluihin pientaloissa. 

Kuljetuspumppuauto voidaan varustaa syöttöhihnalla tai syöttöventtiilillä, jonka avulla betoniauton kuorma voidaan siirtää pumppuauton pyörintäsäiliöön. Näin betoninkuljetusauton ei tarvitse jäädä odottamaan pumppauksen päättymistä. Pumppausmatkaa voidaan pidentää jatkoletkuilla.

 

Työmaalla huomioitava

Kuljetuspumppuauton ajoteitä ja pystytyspaikkaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon seuraavat painot ja tilavuusvaatimukset (tarkistettava erikseen tapauskohtaisesti):

  • Auton kokonaispaino on noin 31…38 tonnia.
  • Auton korkeus on noin 4 m.
  • Auton pituus on noin 9,5…11 m.
  • Puomin avaaminen vaatii vapaata korkeutta noin 5,5…7 m.
  • Vaadittava vapaa tila leveyssuunnassa etutukijalkojen kohdalla on noin 4…5,5 m.
  • Vaadittava vapaa tila leveyssuunnassa takatukijalkojen kohdalla on noin 2,5…3,7 m.

 


Betonin siirto valukohteeseen kuljetuspumppuautolla, johon lisätään massaa tavallisesta pyörintäsäiliöautosta (kuva Tarja Merikallio).

 

Puomiton autopumppu tai kuljetuspumppuauto

Pieniä autobetonipumppuja tai kuljetuspumppuautoja, joissa ei ole puomia vaan pelkästään käsin siirrettävä letku, kutsutaan käytännössä nollakoneiksi.
 
Näitä pumppuja käytetään lähinnä saumauksiin ja pieniin valuihin vaikeasti tavoitettavissa ja ahtaissa kohteissa esimerkiksi korjausrakentamisessa tai lattiavaluissa.
 
Maksimipumppausetäisyys on betonilaadusta ja letkun koosta riippuen vaakasuunnassa 160 m ja pystysuunnassa 40 m. 
Valuteho on noin 3…5 m3/h. Pumpattavan betonin suurin raekoko on 8 (tai 16) mm. 
 
 

Hinattava tai palkkialustainen betonipumppu

Hinattavat betonipumput on varustettu omilla pyörillään, ja niitä voidaan siirtää hinaamalla esimerkiksi kuorma-autolla. Palkkialustaiset betonipumput on rakennettu pelkästään muototeräsjalasten varaan.
 
Pumppujen teoreettiset pumppaustehot ovat 15…160 m3/h.
 
Soveltuvia käyttökohteita näille pumpuille ovat esimerkiksi korkeat rakennukset ja tunnelityömaat, joissa on pitkiä betonin siirtomatkoja. Hinattavat ja palkkialustaiset pumput voivat olla joko sähkö- tai dieselkäyttöisiä. Putkistojen avulla betonia voidaan siirtää vaakasuorassa 700 m ja pystysuorassa 250 m riippuen pumpusta ja betonilaadusta.
 
Pilvenpiirtäjien ja tornitalojen runkovaluissa käytetään yleensä hinattavaa (korkeapaine) pumppua, kiinteää teräsputkilinjaa ja erillistä hydraulista jakelumastoa, joka on vastaava kuin autobetonipumpuissa. Masto nousee rungon mukana tukeutuen parin kolmen ylimmän kerroksen holveihin. Tällaisten hydraulisten mastojen ulottuvuudet ovat parhaimmillaan vaakatasossa 37 m ja pystysuorassa 45 m.
 
Korkeissa rakennuksissa pumppauksessa käytetään korotettua pumppauspainetta (130 bar).
 
 

Linjapumppaus

Pumppausetäisyyttä voidaan pidentää merkittävästi käyttämällä erikseen rakennettavaa jatkolinjaa, joka voidaan rakentaa joko teräsputkista tai kumiletkusta.
 
Jatkolinjan maksimipituus riippuu linjan materiaalista ja halkaisijasta, pumpputyypistä sekä erityisesti pumpattavasta betonilaadusta. Käytännössä linjan maksimipituudet ovat parhaimmillaan teräsputkilinjaa käytettäessä vaakasuunnassa 200 m ja pystysuunnassa 70 m. Erityistapauksissa jopa 400 m:n ylittäminen on mahdollista, mutta vaatii sopivaa erikoiskalustoa ja huolellista ennakkovalmistelua. Kumiletkulinjoja käytetään lyhyillä pumppausetäisyyksillä tai teräsputkilinjan jatkeena lähinnä lattiavaluissa. 
 
Yleisten pumppauksen toimitusehtojen mukaan tarvittavien putkilinjojen rakentamisesta, siirroista ja puhdistuksista vastaa tilaaja (työmaa) ellei toisin ole sovittu. Yleensä linja rakennetaan ja puretaan kuitenkin yhteistyössä pumppuauton kuljettajan ja työmaahenkilöstön kanssa. Pumppausurakoitsija toimittaa yleensä tarvikkeet putkilinjaan. Pitkät kumiletkulinjat ovat raskaita käsitellä, joten niiden siirtämiseen työmaan tulee varata tarvittavat resurssit.
 
Betonin pumppauslinjojen koot, mitat ja painot
 
Linjapumppauksessa betonointi aloitetaan pumpusta katsoen kaukaisimmasta kohdasta. Näin putkistoa ei tarvitse tukea tuoreen betonin päälle, linjan puhdistus helpottuu eikä putkistoon tarvitse lisätä voitelemattomia putkia.
 
Siirtoputkiston kulku tulisi suunnitella siten, että putkisto on mahdollisimman lyhyt ja mutkia mahdollisimman vähän. Mutkat lisäävät pumppausvastusta ja linjan tukkeutumisriskiä. Pumpun jälkeinen 5…10 m:n osuus tulisi asentaa mahdollisimman suoraan.
 
Pystysuorissa putkistoissa kannattaa pumpun ja nousuosan välinen vaakasuora osuus jättää mahdollisimman pitkäksi, jotta siinä olevan massan kitka kumoaisi mahdollisimman tehokkaasti nousuputkessa olevan massan painon estäen massan valumisen takaisin.
 
Putkistoa ei saa pumppauksen aiheuttamien sysäysten vuoksi kiinnittää muotteihin.
 
Pumpattaessa alaspäin betonin valuminen taukojen aikana on syytä estää siten, että putkistossa on vaakasuora tai ylöspäin suuntautuva osuus. Valuminen aiheuttaa ilmapesiä sekä tukoksia, joista voi seurata vaaratilanteita.
 
Teräskuitubetonia pumpattaessa on otettava huomioon, että betonin notkeuden on oltava riittävä, vähintään S3. Kuidut lisäävät betonin hankausvastusta, joten linjapumppauksessa suositellaan korkeintaan 30 m pitkää kumiputkilinjaa ja vähintään
putken kokoa Ø 75 mm (3″). Pidemmissä pumppauslinjoissa tulisi käyttää Ø 100 mm:n (4″) metallista runkolinjaa.
 

Jakopuomi

Laaja-alaisissa linjavaluissa jatkolinjan päähän voidaan asentaa jakopuomi, jolla voidaan valaa noin 300 m²:n ala ilman raskaita letkujen siirtoja. Jakopuomi painaa noin 1 500 kg, joten sen siirtely vaatii voimavirran ja nosturin.
 
Pumppulinjaan asennettava jakopuomi.
 

käytännön ohjeita betonin pumppaukseen

Kuva suurenee sitä klikkaamalla